maanantai 25. huhtikuuta 2016

Luonnossa


Eilen jaksoin kävelylle noin puolentunnin lenkin, josta olen kiitollinen.
Lampi alkaa pian olla sula täällä Kuopion Petosen kulmilla. Lokit odottelevat Kallaveden sulamista. Sorsia uiskenteli muutamia.Yksi leskenlehti oli kukassa. Oli kaunista ja nautin ulkoilmasta. Tapasin lenkillä myös erään ystävän, joka jakoi sydämmen taakkoja tovin ja halattiin.



Väliin fibromyalgia/uupumus/hermovauriokivut pitää enimmäkseen vuoteessa, mutta sitten on hyviä päiviä ja pääsee liikkeelle. Mietin eilen, että kaikki ei pääse liikkumaan ja toivoin ja rukoilin, että löytävät voiman uskosta Jeesukseen ja Jumalan sanan lupauksista.Jeesus on lähellä kärsiviä ja avuttomia.

Runsasta siunausta päiviinne jokaiselle!

Tässä vielä kuva keittiön ikkunasta viimeviikolta, kun räntäsade pyyhkäisi yli. Tänään sataa räntää, mutta sulanut samantien pois. Pian saa hakea orvokkeja kuitenkin parvekkeelle ja kevät etenee.Merikotkapesue voi hyvin, tiirailin luontokamerasta myös. Pakastimen sulatus aamuni puuhia alkaa olla valmis ja nyt laittamaan makrilli/muna/vihannes-salaattia lounaaksi. :)




Virsi 378Kaitse, Jeesus, paimen hyvä


1.
Kaitse, Jeesus, paimen hyvä,
laumassasi minua.
Eksyvä ja erehtyvä
olen ilman sinua.
Luonasi saan turvan parhaan,
auta, etten koskaan harhaan
läheltäsi joutuisi,
laumastasi luopuisi.

2.
Hyvä paimen lampaitansa
sydämestään rakastaa.
Paimen myöskin omiltansa
rakkautta aina saa.
Hoida, Herra, laumassasi
minuakin omanasi.
Minä tahdon sinua
rakastaa ja kuunnella.

3.
Lammas seuraa paimentansa,
paimen kaitsee lammastaan.
Jeesus läsnäolollansa
turvan antaa laumassaan.
Milloin peto uhkaa niellä,
apuasi älä kiellä.
Paimensauva kohota,
vaara kauas karkota.


 4.
Paimen kääntää laupiaasti
lampaan puoleen kasvonsa.
Lammas kuulee halukkaasti
paimenääntä tuttua.
Näin, oi Jeesus rakkaimpani,
äänesi on riemunani.
Ole hädän hetkellä,
auttajani, lähellä.

5.
Kaikki eksyneetkin lampaat
saata, Jeesus, laumaasi,
ettei niitä pedon hampaat
raatelisi, surmaisi.
Harhateiltään kotiin tuo ne,
että yksi lammashuone,
yksi paimen olisi,
armotyösi täyttyisi.

6.
Jeesus, tule turvakseni,
Jeesus, anna armosi.
Anna rauha sielulleni,
käännä minuun kasvosi.
Johda, paimen, laumassasi
sanallasi, sauvallasi.
Kiitos olkoon Jeesuksen,
uskollisen paimenen.


Amen

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Armo on Kristus minun puolestani ja Kristus minussa / Niilo Tuomenoksa


Lähde: Armo riittä lehti http://www.evank.org/pdf/AR_2011-1.pdf
 Armo on Kristus minun 
 puolestani ja Kristus minussa

”Minä en tee tyhjäksi Jumalan armoa; jos  näet   vanhurskaus  saadaan  lakia  
noudattamalla, silloin Kristus on kuollut turhaan” (Gal. 2:21). 

Lakihurskauden pohjakerroksessa asuu peto.Lakihurskas  tunnetaan siitä, että hän on lakkaamatta lähimmäisensä  kurkussa, tekemässä parannusta toisten synneistä ja  valtaamassa itselleen etummaisia paikkoja.
  Galatalaiskirje on osoitettu eksytetyille, lammastarhalle,  jonka keskuudessa on mekastanut korkeaa hengellisyyttä  näyttelevä raateleva koiralauma. Lakihurskaus mitätöi  armon. Armo ei suostu olemaan tyly. Se tulee juhtansa selästä sitä nopeammin alas, mitä suurempi vahinko  jonkun kristillisyydessä on tapahtunut. Siitä  puuttuu     kiihkomieliseen  oikeaoppisuuteen  kuuluva  raakuus. Se  asioi  rakkauden voimin silloinkin, kun sen kasvoille syljetään.
  Jumala ei jätä ketään tuuliajolle. Hän näkee vaivaa armosta langenneittenkin pelastamiseksi. Paavali koki, ettei ketään ole niin vaikea valaista kuin lain alla elävää  kristittyä. Hän selittää ja todistelee. Hänellä on joka hetki  pelko siitä, hän menee opissa tai vaelluksessa Kristuksen ohitse.
  Tuo  vaara  onkin  olemassa.  Syntien  synti on tehdä  Jumalan armo mitättömäksi. Silloin turhennetaan  Kristuksen kärsimys ja kuolema. Lain tiellä joudutaan  toivottomuuteen.
  Paavali ei tee Jumalan armoa turhaksi. Jumalan armosta minä olen se, mikä minä olen, eikä hänen armonsa ollut minun kohdallani turha, hän kirjoittaa. 
  Armo on Kristus minun puolestani ja minussa. Sen  hallitessa ei jää tilaa lihan pyrkimyksille tulla pyhäksi.  Armo nujertaa ylpeyden, joka väsymättömästi pyrkii  minussa esiin. Armo on minulle enemmän kuin elämä.
  Kyselemme ehkä, kuuluuko tämä armo kuitenkaan  meille, kuuluuko se minulle. Erehdyksemme,  lankeemuksemme, heikkoutemme ja syntisyytemme    nousevat vuorina eteemme, kun ajattelemme  heittäytymistä Jumalan armon turvaan. Emme rohkene tulla huikaisevaan valoon. 
  Ovi armoon on auki suurimmallekin syntiselle. Saamme  anteeksi armosta, emme ansiosta. Pakkala sanoo, että  puhekin omasta mahdollisuudestamme on  ymmärtämättömyyttä, jopa röyhkeyttä. 
  Päästyämme  armon  suojaan  olemme  todella turvassa.  Jumalan armo Kristuksessa Jeesuksessa, hänen  sydänveressään, haihduttaa  syntivelkamme   olemattomiin.  
Se on armoa ja rakkautta, joka ei muistele kärsimäänsä   pahaa.  Se  on  rakkautta  ja  armoa, joka peittää syntien paljouden. Armon  tähden  eilisestään  vapautettu  
sielu nousee kuin lintu taivaalle.

Niilo Tuomenoksa (1893–1976) 
Sana-lehdessä 1950-luvulla.

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Luontokamera




Aamulla sain herätä linnunlauluun ja kiittää, että sain taas herätä uuteen armon aamuun." Nousta sain aamuun, lintujen lauluun", kuten laulussa sanotaan.

Olen seuraillut väliin luontokameran kautta merikotkan elämää. Hautomapuuhat menossa ja tänä aamuna näin ensimmäisen kerran kummankin merikotkapariskunnasta. On niin kaunista linnunlauluakin taustalla ja rauhaa.
http://pontu.eenet.ee/player/merikotkas.html 


Myös muita luontokameroita löytyy tuolta linkistä.
Eräs aamu hylkeitten touhuja seurailin. Näin pääsee kotoa käsinkin luontoon.

http://www.eenet.ee/EENet/kaamerad

Nyt pikkuhiljaa tästä päivän askareisiin.
Hiljaa hyvä tulee :)

"Kun on Jeesus saanut sydämmen puhdistaa, on aina kevät ja kesä."

Siunattua kevään jatkoa! 


Kristuskalliosta muutama jae nousi vielä mieleen:

 5. Mooseksen kirja 32

4 Hän on kallio; täydelliset ovat hänen tekonsa, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas ja vakaa hän on.
10 Erämaasta hän löysi hänet, autiosta, ulvovasta korvesta; hän otti hänet suojaansa ja hoitoonsa, varjeli häntä kuin silmäteräänsä.
11 Niinkuin kotka kiihoittaa pesuettaan lentoon ja liitelee poikastensa suojana, niin hän levitti siipensä, otti hänet ja kantoi häntä sulillansa.
12 Herra yksin johdatti häntä, eikä hänen kanssansa ollut ketään vierasta jumalaa.
13 Hän kuljetti hänet maan kukkuloiden yli ja ruokki häntä pellon antimilla; hän antoi hänen imeä hunajaa kalliosta ja öljyä kovasta kivestä


******************************************************

26.4.2016 Aamusta kuva aamuruokintahetkestä merikotkan pesässä.Viimeksi kuoriutunut poikanen saa evästä etulinjassa. 
 
 Lähde:http://www.looduskalender.ee/forum/viewtopic.php?f=18&t=814&start=3700